Osakeyhtiön omien osakkeiden hankinta voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen tai omistajanvaihdoksen yhteydessä. Osakkeiden hankinta tarkoittaa, että osakkeenomistaja luovuttaa kohteena olevat osakkeet yhtiölle ja saa niiden arvoa vastaavan maksun. Omien osakkeiden hankkimisesta säädetään osakeyhtiölain 15 luvussa.
Lähtökohta on, että osakkeenomistajalta hankitaan osakkeita omistuksen suhteessa. Tähän liittyy kuitenkin peitellyn osingon riski. Tietyin ehdoin, kuten painavan taloudellisen syyn perusteella osakkeita voidaan hankkia myös muussa suhteessa, jolloin kyse on suunnatusta hankkimisesta. Toisaalta osakkeenomistajat voivat myös yksimielisesti hankkia osakkeita suunnatusti ilman painavan taloudellisen syyn perustetta.
Osakeyhtiölaki kieltää osakkeiden hankkimisen niin, että yhtiön vapaa oma pääoma menisi negatiiviseksi. Osakkeiden hankinta on siis pystyttävä kattamaan yhtiön voitonjakokelpoisista varoista.
Verotuksesta
Elinkeinoverolain (EVL) mukaan yhtiön omien osakkeiden hankintahintaa ei pääsääntöisesti katsota tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuvaksi vähennyskelpoiseksi menoksi. Tästä poikkeuksena ovat EVL 18 § 3 kohdan mukaiset tilanteet. Jos osakkeet myöhemmin myydään, myyntihinnasta yhtiölle saatava tulo ei ole veronalaista.
Osakkeenomistajan henkilöverotuksessa kyse on osakkeiden luovutuksesta, johon soveltuvat yleiset tuloverolain (TVL) myyntivoittoverotusta koskevat säännökset. Sijoituksista saatu myyntivoitto verotetaan pääomatulona. Vuonna 2025 veroprosentti on 30 % 30.000 euroon asti. Yli 30.000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %. Kun osakkeet luovutetaan vastikkeellisesti yhtiölle, luovutukseen ei sovellu TVL 48 § 1 momentin 3 kohdan mukainen sukupolvenvaihdoshuojennus, joka koskee vain säännöksessä mainituille tahoille, kuten rintaperilliselle luovuttamista.
Peitelty osinko
Verotusmenettelylain mukaan peitellyllä osingonjaolla tarkoitetaan esimerkiksi omia osakkeita hankkimalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. Peitellyn osingon verotus liittyy tilanteisiin, joissa omia osakkeita hankitaan osakeomistuksen mukaisessa suhteessa tasaisesti kaikilta osakkeenomistajilta. Verotuksellisesti riskittömämpää on tehdä suunnattu hankinta.
Jos omien osakkeiden hankintaan liittyy riittävä omistussuhteiden muutos ja siten selkeästi muukin kuin verotuksellinen syy, esimerkiksi yhden osakkeenomistajan omistuksesta luopuminen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, on peitellyn osingon riski pienempi. Verohallinnolta on erittäin suositeltavaa hakea ennakkoratkaisua siitä, onko omistussuhteiden muutos riittävä ja voidaanko osakkeiden hankinta toteuttaa ilman peitellyn osingon riskiä. Riittävän omistussuhteiden muutoksen vaatimuksen vuoksi yhden henkilön yhtiössä omien osakkeiden hankinta on peitellyn osingon kannalta aina riski. Varojenjaon vaihtoehtoina ovat osinko ja varojen jakaminen SVOP-rahastosta.
Osakkeiden hankinta alihinnalla
Jos osakkeita hankitaan alihinnalla, tulevat kysymykseen lahja – ja perintöverosäännösten soveltaminen. Perintö – ja lahjaverolain mukaan lahjaa ei katsota veronalaiseksi, jos vastike ylittää 75 prosenttia luovutuksen kohteen käyvästä hinnasta. Säännöstä sovellettiin ratkaisussa KHO 2016:76 alihintaista omien osakkeiden hankintaa koskien.
Jos omien osakkeiden hankintahinta on alle 75 prosenttia niiden käyvästä arvosta, katsotaan luovutus veronlaiseksi lahjaksi. Lahjaan voi siten soveltua perintö – ja lahjaverolain 55 § 1 momentin mukainen osittainen sukupolvenvaihdoshuojennus. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan (KHO 2011:51) perintö – ja lahjaverolain 55 § 5 momentin mukainen kokonaishuojennus ei kuitenkaan sovellu, vaikka osakkeista maksettava vastike olisi yli 50 prosenttia niiden käyvästä arvosta, jos vastikkeen maksaa osakkeet hankkinut yhtiö eikä jatkaja.
Susanna Silvennoinen