Yhteistyösopimus voidaan tehdä esimerkiksi jonkin hankkeen tai yhteisen liiketoiminnallisen päämäärän tavoittamiseksi. Sopimuksen avulla yritykset voivat yhdistää resurssinsa ja toisaalta jakaa vastuitaan. Oikeustoimilain mukaan sitova sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus.
Yhteistyösopimuksia varten ei ole erillistä lainsäädäntöä, vaan siihen sovelletaan sopimusoikeuden yleisiä periaatteita ja sopimusoikeuden yleislakia, oikeustoimilakia. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi liian yleisluontoinen sopimusehtojen määrittely voi aiheuttaa tulevaisuudessa väärinkäsityksiä osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Lisäksi hyvin monenlaiset sopimukset voivat olla luonteeltaan yhteistyösopimuksia. Tarkkana kannattaa olla mm. sen kanssa, kuinka pitkälle meneviä sääntöjä esimerkiksi ketjuliikkeen tarjoamassa yhteistyösopimuksessa on, ja onko kyse todellisuudessa franchising-yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on liittää yrittäjä osaksi suurempaa liiketoimintaketjua ja määrittää säännöt yrittäjän toiminnalle. Tällöin yhteistyösopimus voi velvoittaa tietyn liiketoimintamallin hyväksymiseen ja mm. ketjun logojen mainostamiseen, tiettyjen ohjelmistojen käyttämiseen, asiakaspalvelun laatuvaatimuksiin ja jopa ympäristöllisiin vaatimuksiin.
Yhteistyösopimuksessa on keskeistä määritellä yhteistyön tarkoitus ja sisältö. Näitä ei tulisi pitää vain yleisinä julistuksina, sillä sopimuksen tarkoitus voi myöhemmin ohjata esimerkiksi tuomioistuimen tulkintaa siitä, onko yhteistyösopimuksen irtisanominen ollut laillinen vai ei, kuten tapauksessa KKO 2010:69, joka käsitteli yhteistyösopimuksen irtisanomista huoltoasemayritystoiminnassa. Sopimusehtojen tulisikin kokonaisuudessaan olla linjassa sopimuksen tarkoituksen kanssa ja niiden muotoiluun kiinnittää erityistä huomiota.
Yhteistyösopimuksessa osapuolten vastuut tulee määritellä tarkkaan. Entä miten toimitaan, jos jompikumpi rikkoo sopimusvelvoitteitaan? Tavallisia yhteistyösopimuksissa käytettyjä seuraamuksia ovat sopimussakko ja/tai vahingonkorvaus. Sopimusrikkomuksen perusteella voi syntyä myös oikeus sopimuksen purkamiseen. Lisäksi voidaan sopia immateriaalioikeuksien käyttöoikeuksista ja yhteistyön tuottamista työn tuloksista sekä liikesalaisuuksien suojaamisesta.
Susanna Silvennoinen