Kirjoituksessa käsitellään sitä, voiko holdingyhtiö luovuttaa osakkeitaan verovapaasti ja milloin edellytykset verovapaalle luovuttamiselle täyttyvät. Tällainen tilanne voi olla käsillä esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kirjoituksessa käsitellään osakeluovutuksia kotimaisten osakeyhtiöiden välillä.

Osakkeen verovapaa luovutus ja osakelaji

Osakkeen omaisuuslajista riippuu, onko osakkeen luovutus verovapaa. Lähtökohtaisesti käyttöomaisuusosakkeiden luovuttaminen on tietyin edellytyksin verovapaata.

Elinkeinoverolain mukaan osakkeiden luovuttaminen verovapaasti edellyttää, että (EVL 6 § 1 mom. 1 kohta ja EVL 6 b §):

  • myyjä ei ole pääomasijoittaja eikä kohdeyhtiö ole kiinteistöyhtiö
  • osakkeet ovat elinkeinotoiminnan käyttöomaisuutta
  • osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuosi ja omistusosuus väh. 10 prosenttia
  • kohdeyhtiö on kotimainen tai EU-alueella oleva tai sellaisesta maasta, jonka kanssa Suomella on verosopimus

Lähtökohtaisesti ainoastaan yhteisön harjoittaman elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet voivat olla verovapaasti luovutettavia.  Käyttöomaisuutta ovat mm. elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut arvopaperit. Tyypillistä käyttöomaisuusosakkeille on, että niiden omistamisella ei tavoitella ensisijaisesti osinkotuottoja tai lyhyen aikavälin arvonnousuja. 

Lain mukaan verovapaasti ei voi luovuttaa muuhun omaisuuteen kuuluvia osakkeita (EVL 12 a §).  Näiden osakkeiden ei katsota palvelevan yhteisön elinkeinotoimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi osakesijoituksia passiivisesti hallinnoivan holdingyhtiön osakeomistukset. Jos yhtiö omistaa pääasiassa vain tällaisia varoja, se voi viitata siihen, että kyse ei tällöin myöskään ole sukupolvenvaihdoshuojennuksen säännöksessä tarkoitetusta yrityksestä. Pykälän säätämisen tausta-ajatuksena on ollut estää se, että käyttöomaisuuspykälää sovellettaisiin silloin, kun esimerkiksi konserniyhtiörakenne palvelee lähinnä sijoitusten hallinnointia (HE 257/2018).

Viimeaikainen oikeuskäytäntö

Viimeaikaisessa oikeuskäytännössä kyse on ollut rajanvedosta juuri tässä asiassa – ovatko holdingyhtiön omistamat tytäryhtiön osakkeet katsottavissa verovapaan luovutuksen piiriin kuuluviksi käyttöomaisuusosakkeeksi.

Asiaa koskevat ratkaisut ovat KHO 2024:41, KHO 2024:42 ja KHO 2024:43. Tapauksessa KHO 2024:41 perheomisteinen konsernirakenne oli muodostettu osakevaihdolla ja olennaista oli se, palveliko rakenne lähinnä sijoitusten hallinnointia vai holdingyhtiön elinkeinotoimintaa niin, että osakkeet oli katsottava käyttöomaisuudeksi.

Ratkaiseva merkitys käyttöomaisuusluonteen arvioinnissa oli mm. se, millä tavalla liiketoimintayhtiön osakkeet olivat palvelleet holdingyhtiön elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia.

Milloin osakkeet palvelevat elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia?

Kysymyksen ratkaiseminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisarviointiin. KHO:n ratkaisujen mukaan osakkeet palvelevat elinkeinotoimintaa edistäviä tarkoituksia silloin, kun esimerkiksi holdingyhtiö on hankkinut osakkeet lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä tai, kun kysymys on holdingyhtiön näkökulmasta niin sanotusta strategisesta osakeomistuksesta. Lainvalmisteluaineiston mukaanarvopapereiden on katsottava kuuluvan käyttöomaisuuteen muun muassa silloin, kun verovelvollinen on hankkinut ne lisätäkseen, turvatakseen tai helpottaakseen suoritteidensa menekkiä taikka tehdäkseen tuotannontekijän hankkimisen edulliseksi tai varmemmaksi (HE 176/2008).

Asia on mielenkiintoinen siinä mielessä, että esimerkiksi osakevaihdossa riittäväksi, veronkiertopykälän soveltamisen estäväksi liiketaloudelliseksi perusteeksi on riittänyt, että osakevaihdolla on pyritty toiminnan uudelleen järjestelyyn eikä järjestelyssä synny vieraita veroetuja (esim. KHO 2017:78). Nyt käsitellyissä KHO:n ratkaisuissa arvioitiin tarkemmin niitä liiketaloudellisia syitä, jotka olivat aikoinaan johtaneet omistusrakenteen syntymiseen ja palveliko tämä holdingyhtiön elinkeinotoimintaa.  

Myös tilanteessa, jossa osakkeet luovutettaisiin esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, sukupolvenvaihdoshuojennuksen estäväksi seikaksi voi muodostua se, ettei yhtiöiden välillä ole riittävää liiketoiminnallista yhteyttä. Sukupolvenvaihdoshuojennusta ei voi soveltaa holdingyhtiöön, ellei sen osakkeiden omistamisen kautta tosiasiallisesti jatketa tytäryhtiön yritystoimintaa.

Susanna Silvennoinen